Sapatin rauhaa, rakkaat!
Danielin kirja alkaa Danielin elämänhistorian kuvauksella, tapahtumista sen jälkeen kun babylonialaiset olivat kauhealla tavalla tuhonneet Beit Mikdashin (Pyhän Temppelin) Jerusalemissa. Daniel oli orvoksi jäänyt nuori poika, kuninkaallisen perheen ja Juudan ylimystön jälkeläinen. Hänet vangittiin ja vietiin Babyloniaan, yksinkertaistetusti sanottuna kansansa murhaajien orjaksi. Hänet oli korkeasti koulutettu tuntemaan Toora (JHVH:n lait ja käskyt) ja hän oli Jumalaa pelkääväinen. Hän oli nähnyt paljon kauhuja, verenvuodatusta ja tuhoa ja olisi voinut "traumatisoitua", mutta ilmeisesti tämän nuoren miehen aito usko varjeli hänet läpi synkimpien hetkien eikä hän tuntenut tippaakaan itsesääliä! Vaikka hän oli menettänyt kaiken, mukaan lukien vanhempansa, sukunsa ja kotimaansa, hän ei vaikuttanut vihaiselta Elohimille tai babylonialaisille, joiden syytä kaikki oli. Läpi Danielin kirjan voimme nähdä, että hänellä oli nöyrä henki ja hän luotti JHVH:n. Hän tahtoi tehdä sen, mikä oli oikein Kaikkivaltiaan silmissä vaikka se maksaisi hänelle koko elämän!
Mutta Daniel päätti lujasti olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi, ja anoi hoviherrain päälliköltä, ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa. Daniel 1:8
Koska Daniel oli kokenut niin monia murhenäytelmiä, hänellä olisi voinut olla samanlainen asenne kuin monilla tuntuu nykyään olevan, ja kapinoida Elohimin käskyjä ja kutsua vastaan. Sen sijaan hän päätti pysyä lujana ja olla tahraamatta itseään synnillä. Hän teki päätöksen olla vaarantamatta vaellustaan pyhyydessä ja vanhurskaudessa JHVH:n edessä. Mikään murhenäytelmä tai trauma ei saanut Danielia kapinoimaan Elohimia vastaan. Jumalan pelko teki hänestä viisaan nuoren miehen! Usko JHVH:n ja hänen erinomainen todistuksensa veivät hänet kaikenlaisten olosuhteiden, huonojen ja hyvin päivien läpi! Me emme näe Danielin osoittavan sormellaan Kaikkivaltiasta ja sanovan kuten monet sanovat nykyään, kun kauheita asioita tapahtuu: "Se kaikki on sinun syytäsi!" EI! Me näemme Danielin kunnioittavan Taivaallista Isäänsä, kunnioittavan maailmankaikkeuden Herraa. Hän ymmärsi täysin, että me emme hallitse Elohimia vaan antaudumme ja nöyrrymme Hänen valtansa alle silloinkin kun emme ymmärrä olosuhteitamme! Danielin kuuliaisuus ja pelko JHVH:a kohtaan ei riippunut olosuhteista, vaan oli totuudellista ja ehdotonta niin kuin maailmankaikkeuden Luoja itse on.
VIISAISTA JA KOETELLUISTA TULEE NEUVONANTAJIA
Ja taidolliset kansan seassa opettavat monta, mutta heitä sorretaan miekalla, tulella, vankeudella ja ryöstöllä, jonkun aikaa. Daniel 11:33
Jumalan Sana ilmoittaa hyvin selvästi, että vanhurskaat ja viisaat joutuvat ennemmin tai myöhemmin kohtaamaan ahdistusta ja koettelemuksia. Kulkiessaan Kuolemanvarjon laakson läpi, he neuvovat ja auttavat monia säilyttämään uskonsa laaksoissa ja ahdistuksen ajoissa! Joskus jopa viisaat ihmiset (mikä todella tarkoittaa Jumalaa pelkääväisiä!) kompuroivat; tuntuvat epäonnistuvan. Kun katsot heitä, saatat sanoa: "Onko hän todellinen uskovainen? Tuollaiseltako todellinen Elohimin Poika tai Tytär näyttää?" Kun kuljet tällaisten ankarien koettelemusten vaiheiden läpi, saatat kokea kiusausta epäillä. Ehkä Jumala ei ole todellinen, ehkä minä vain kuvittelin, että Hän on olemassa, ehkä Hänen Lupauksensa ovat vain satua. Hän ei ole Ihmeidentekijä, Rakastava Jumala, johon uskoin. Miksi muuten olisin tällaisen keskellä?
Ja taidollisista jotkut kompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi, sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on. Daniel 11:35
 Kautta Kirjoitusten näemme, että vastoinkäymiset voivat puhdistaa VIISAAT. Tällaisten olosuhteiden aikana TOTISET uskovat tunnistetaan, ne, joille voidaan uskoa Voima, Auktoriteetti, Vaikutusvalta ja jopa suuri vauraus. Jos emme kykene ylistämään,
kunnioittamaan ja tottelemaan Jumalaa "laaksossa", me emme todella pelkää Häntä vaan pidämme itseämme yhä epäjumalana. Itsensä jumaloiminen on aikamme suurin sairaus, ihmiset kietoutuvat itsensä ympärille, säälittelevät itseään ja osoittelevat sormella JHVH:a sen sijaan että tekisivät Tesuvan, parannuksen synneistä kunnioittamalla Häntä silloinkin kun on pimeää! Tämä juuri on ratkaisevinta ja löytyy kaikkialta Kirjoituksista!
Sillä ei viikunapuu kukoista, eikä viiniköynnöksissä ole rypäleitä; öljypuun sato pettää, eivätkä pellot Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa. Habakuk3:17,18
Profeetta Habakuk, joka profetoi Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana tiesi sen, Jesaja, Jeremia, Mooses ja tietysti Jeshua tiesivät sen! Jeshua ei olisi koskaan voinut lunastaa ihmiskuntaa synniltä, ellei Hän olisi valinnut alistua Isänsä tahtoon Ristillä. Hän turvautui uskoonsa ja kuuliaisuuteen Isäänsä JHVH:a kohtaan läpi kaiken, viimeiseen hengenvetoon saakka, jolloin Hän huusi:
Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Matteus 27:46
 "Eli, Eli, lama sabachthani?" on arameaksi: "Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?" Hän otti vastaan minkä tahansa kärsimyksen ja uskoi silti. Hän koki kaikenlaiset sairaudet ja koko kirouksen yhdellä kertaa kun riippui Ristin teloituspaalussa. Mutta vain yksi ainoa asia mursi Hänen sydämensä: Elohimin Hengen poistuminen Hänestä koska Hän otti koko rangaistuksemme ja tuli kiroukseksi. Korkein rangaistus kapinoinnista JHVH:a vastaan on karkotus Hänen Läsnäolostaan ja se on kestämätöntä maan päällä. Se on vielä
kestämättömämpää kun se kestää koko iäisyyden!
Kuningas Daavid oli valmis kärsimään mitä tahansa ja pitämään omanaan Elohimin Hengen.
Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.. Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä. Psalmi 51:10-12
Kun valitsemme tyydyttää lihaamme itsesäälillä (mikä on loukkaantumista!) tai millä tahansa synnillä, menetämme Hänen Läsnäolonsa. Kun päätämme olla vihaisia Hänelle ja murjottaa sen sijaan että nöyrtyisimme ja pysyisimme JHVH:n pelossa, Hänen Läsnäolonsa nostetaan meiltä pois. On tärkeää olla hänelle rehellinen siitä, mitä tunnemme, mutta meidän tulee valita luottaa ja kunnioittaa Häntä TUNTEISTAMME HUOLIMATTA! Tunteemme ja havaintomme valehtelevat meille hyvin usein! Meidän täytyy luopua turhista kuvitelmista jotka eivät ole yhtäpitäviä Hänen Sanansa ja Luonteensa kanssa!
…sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia. Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle… 2. Kor. 10:4,5
Pystyn samastumaan Kuningas Daavidiin. En tahdo elää ilman Elohimin Henkeä. Mieluummin kuolen välittömästi kuin elän yhden minuutin Hänen Läsnäolonsa ulkopuolella! Vain Hänen Läsnäolossaan on ilon täyteys!
Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti. Ps. 16:11
SE MITEN REAGOIMME OLOSUHTEISIIMME MÄÄRITTÄÄ TULEVAISUUTEMME!
Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden. Psalmi 50:23
 Hyvinvointimme ei riipu olosuhteistamme vaan siitä, miten VASTAAMME olosuhteisiin! Daniel vastasi uskolla, kunnioituksella, luottamuksella ja kuuliaisuudella, joskus jopa vaarallisen kuuliaisesti, seurauksista huolimatta. Hänen elämänsä ei ollut hänelle lainkaan rakas: YHVH:n Käskyt olivat hänelle rakkaammat kuin hänen oma hyvinvointinsa!
Jotta voimme anoa Jumalan Läsnäoloa, meidän täytyy kiittää ja ylistää Häntä, luottaa Häneen täysin silloinkin kuin on pimeintä! Ja jatkaa ylistämistä olemalla kuuliainen Hänen teitään ja käskyjään kohtaan.
Myöhemmin luemme Brit Chadashasta (Uusi Liitto):
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen. Matteus 16:25
Ensin meidän tulee kadottaa elämämme ja se tietysti sotii itsesäilytysvaistoamme vastaan. Itsemurha on itsesäilytystä; sen tekevät yleensä ihmiset, jotka eivät tahdo antautua Jumalalle kivun keskellä. Me valitsemme totella Häntä ja kunnioittaa Häntä elämässämme, vastoinkäymisten keskellä. Näin Daniel teki Babyloniassa. Orjana oleminen vieraassa maassa oli hyvin tuskallista, ja hän saattoi jopa todistaa, miten kuningas, jota hänet oli kutsuttu palvelemaan, murhasi hänen vanhempansa. Hän olisi voinut olla hyvin vihainen ja katkera; niin kostonhaluinen, että olisi murhannut tai tehnyt itsemurhan, mutta sen sijaan hän valitsi kunnioittaa JHVH:a eikä tahtonut tahrata itseään.
Se oli vaarallista, mutta hän tiesi, että paljon vaarallisempaa olisi tulla Elohimin viholliseksi! Hänen terve pelkonsa Elohimia kohtaan piti hänet järjissään ja kelvollisena! JHVH:a ei voi rakastaa ilman terveyttä pelkoa Häntä kohtaan. Tiedämme, että Hän on rakastava Isämme, täynnä Armoa ja Myötätuntoa, mutta tunnemme Hänet myös Tuomarina ja kuluttavana Tulena. Jotta uskomme voisi olla vakaa, kaiken mitä voidaan järkyttää tulee järkkyä!
Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. Hänen äänensä pani silloin maan järisemään, ja nyt hän on luvannut: -- Vielä viimeisen kerran minä panen maan järkkymään, enkä vain sitä, vaan myös taivaan. Sanat "vielä viimeisen kerran" tarkoittavat sitä, että kaikki luotu järkkyy ja siirtyy sijoiltaan, jotta se, mikä ei järky, pysyisi paikallaan. Me saamme valtakunnan, joka ei järky. Olkaamme sen vuoksi kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti, kunnioituksen ja pyhän pelon tuntein, sillä meidän Jumalamme on tuhkaksi polttava tuli. Hebr. 12:25-29
 Danielin elämä järkkyi Jerusalemin kukistumisen ja sitä seuraavan Babylonian vankeuden aikana, mutta hänen uskonsa ei järkkynyt. Eräässä mielessä hän oli Joosuan ja Kaalebin seuraaja, heidän, jotka menettivät kokonaisen ystäviensä ja perheidensä sukupolven niiden neljänkymmenen rangaistuksen vuoden jälkeen, jotka seurasivat kymmenen muun vakoojan epäuskosta. Mutta kertaakaan he eivät osoittaneet sormella Maailmankaikkeuden Herraa Hänen päätöksistään siunata tai tuomita.
Aivan liian usein ajattelemme tietävämme paremmin kuin Ihmiskunnan Luoja! Missä Hän oli Shoan (holokaustin) aikana, me juutalaiset kysymme uhmaten Hänen Viisauttaan. Jos paholainen teki sen, olisiko Hän voinut pysäyttää paholaisen? Jos Hän on Elohim, miksei Hän ollut siellä? Shoa on äärimmäinen esimerkki kivusta ja kauhusta, joka langetettiin epäoikeudenmukaisesti kokonaisen kansan, juutalaisen kansan ylle. Mutta miksi syyttäisimme siitä Jumalaa? Miksi luulemme Hänen olevan meille jotakin velkaa? Miten olisi TESHUVA sen sijaan? Entä jos nöyrtyisimme etsimään Häntä sen sijaan että syytämme Häntä? Entä jos nöyrtyisimme käsittääksemme, että emme kenties ymmärrä jotakin, ja että ymmärryksemme on hyvin rajallinen kun "olemme lihassa"? Entä jos ennemmin etsisimme Häntä kuin omia "loogisia selityksiämme" olosuhteisiimme ja tilanteisiimme? Jos etsimme Hänen Viisauttaan, me tulemme aina löytämään tämän Viisauden ja Ymmärryksen Perustan:
JHVH:n pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta. Sananlaskut 9:10
Jopa Job ymmärsi tämän kärsimyskautensa lopussa. Hän syytti Elohimia kertoen Hänelle että Hän oli epäoikeudenmukainen. Job oli täysin vanhurskas ja Elohim epäoikeudenmukainen. JHVH:n vastaus oli ehdoton:
"Kuka sinä luulet olevasi, Job?"
Kuka siis voisi astua minun eteeni vaatimaan palvelusta palveluksesta? Eikö kaikki taivaan alla ole minun? Job 41:11
Kauheassa kirotussa tilanteessaan, köyhänä, sairaana ja hylättynä Job vihdoin ymmärsi, ettei kukaan ole oikeassa tai vanhurskas Elohimin edessä ja että Hän ansaitsee ehdottoman uskollisuutemme ja kuuliaisuutemme vain koska HÄN ON JHVH! Kun olemme käsittäneet tämän Totuuden, voimme todella tehdä parannuksen ja saavuttaa Siunauksen!
Silloin Job sanoi Herralle: Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa. Sinä kysyit: "Kuka on tämä, joka näin peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?" Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä asioista, joita en käsitä -- ne ovat minulle liian ihmeellisiä. Sinä sanoit:
"Kuuntele nyt, kun minä puhun. Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat." Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut. Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa. Job 42:1-6
 Vasta kun Job viimein ymmärsi, kuka hän oli ja kuka Elohim on, todellinen nöyryys ja Teshuva tulivat hänen elämäänsä. Katumus syntyi uudestaan löydetystä JHVH:n pelosta ja täydestä luottamuksesta Häneen ja Hänen viisauteensa. Tämä sydämen ja asenteen muutos omavanhurskaudesta nöyryyteen vapautti kaksinkertaisen SIUNAUKSEN hänen elämässään!
Niin Herra siunasi Jobin elämän loppuajan vielä runsaammin kuin oli siunannut sen alkuajat. Hänellä oli nyt lampaita ja vuohia neljätoistatuhatta, kuusituhatta kamelia, tuhat kyntöparia härkiä ja tuhat aasintammaa. Hän sai vielä seitsemän poikaa ja kolme tytärtä. Yhdelle tyttärelle hän antoi nimeksi Jemima, toiselle Kesia ja kolmannelle Keren-Puk. Eikä koko maassa ollut kauniimpia naisia kuin Jobin tyttäret. Heidän isänsä antoi heillekin perintöosuuden niin kuin heidän veljilleen. Job eli näiden tapahtumien jälkeen vielä sataneljäkymmentä vuotta. Hän sai nähdä lapsiaan ja lastensa lapsia aina neljänteen polveen saakka, ja hän kuoli korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena. Job 42:12-17
Me pelkäämme ja rakastamme Häntä koska Hän on se kuka on ja luotamme Hänen sanaansa ja LUPAUKSIINSA vastoin kaikkea todennäköisyyttä. Kun Daniel teki näin, Hän sai JHVH:n Mielisuosion ja hänet ylennettiin korkeimpaan asemaan Babyloniassa.
Daniel kuitenkin päätti, ettei saastuttaisi itseään kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä, ja hän pyysi ylieunukilta lupaa, ettei hänen tarvitsisi sitä tehdä. Jumala oli antanut Danielin päästä ylieunukin suosioon ja ystävyyteen… Daniel 1:8,9
Myöhemmin Daniel sai lisää viisautta, tietoa, ymmärrystä ja Profeetallista Näkökykyä.
Kun nyt kuningas keskusteli heidän kanssaan, ei ollut heidän joukossansa yhtäkään Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi. Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä kyseli, hän havaitsi heidät kymmentä vertaa etevämmiksi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli. Daniel 1: 19-20
Kun JHVH:n Pelko on elämämme Perusta, saamme yhä enemmän viisautta JHVH:lta ja Hänen viisautensa on voimallisempi kuin kukaan kuningas tai presidentti!
Sitten kuningas nosti Danielin korkeaan arvoon, antoi hänelle runsaasti kalliita lahjoja ja teki hänestä Babylonin maakunnan käskynhaltijan ja koko Babylonian viisaiden ylivalvojan. Daniel 2:48
Viisaus on viisaalle vahvempi apu kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä. Saarnaaja 7:19
Ystävänne ja Mentorinne Israelista
Piispa Dominiquae ja Rabbi Baruch Bierman
"Siionin tähden minä en voi vaieta" Jesaja 62:1
Yhteyshenkilö Suomessa on Elisa Takala, puh. 045-2579802 sähköposti kemapfin@gmail.com
Elisalta voi tilata Dominiquae Biermanin kirjoja suomeksi käännettyinä, ja nyt on saatavilla suomeksi myös Videoraamattukoulu omaan kotiisi. Kad-Esh MAPin Suomen pankkitili on Nordeassa FI80 1439 3000 11 7690
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti